Phil Ruddhan oli AC/DC:n vakiorumpali 13 levyn verran, joista viimeisin oli 2008 ilmestynyt Black Ice. Hänen uraansa ovat liittyneet myös päihteet, joiden takia hänen uransa AC/DC:ssä päättyi vuonna 2015, jolloin hänet korvasi jo aiemminkin bändissä mukana ollut Chris Slade.
AC/DC:n jäsenien soololevyt ovat olleet tähän saakka mahdoton ajatus, mutta nyt hänen jäätyä bändistä pois on myöskin ensimmäinen soololevy Head Job ilmestynyt. Uusi levy ei tietenkään yllä AC/DC:n albumien veroiseksi, mutta on kuitenkin kohtuullisen tanakka tuotos. Phil Ruddin asuessa Uusi Seelannissa on myöskin loogista, että muut bändikaverit ovat samasta maasta. Levyllä laulajana toimii Alan Badger ja kitaristina Geofrey Martin jotka ovat myöskin mukana kiertuekokoonpanossa. Muut jäsenet ovat brittiläinen John Proctor bassossa ja toinen kitaristi Mike ”Mutt” Furness.
Uusi levy tuli vuonna 2014, joten hieman aikaa meni kiertueen käynnistämisessä.
Nosturin keikalle oli tullut paikalle noin 100 ihmistä, joka on kyllä liian vähän. Kyseessä on kuitenkin aivan varmasti monen suosikkiyhtyeen AC/DC:n ex-rumpali. Phil Rudd oli edelleen hyvässä iskussa ja muu bändikin antoi hyvää taustatukea. Solisti Badgerin ääni verrattuna äänitteeseen oli käheämpi muistuttaen jopa edesmenneen Lemmyn ääntä, mutta sopi kuitenkin tähän musiikkiin edelleen hyvin. Kuulin, että äänen kestävyydessä oli ongelmia ja hän joikin kuumaa aina kun oli mahdollista. Toivottavasti ääni kuitenkin kestää koko kiertueen. Ulkoiselta habitukseltaan yhtye ei ehkä ollut komein, mutta soittokokemusta lienee kuitenkin runsaasti. Pääosan kitarasooloista hoiteli Geofrey Martin. Mike Furness hoiti kompit ja osan taustalauluista. Basisti Proctor piti eleettömästi bassorytmin hallussa. Phill Ruddin rumpalointi oli edelleen tanakkaa ja tarkkaa.
En tiedä Phill Ruddin motiivia rundille, mutta soittamisen ilo ei nyt kuitenkaan aivan välittynyt keikasta. Toki en ole pitänyt Ruddia ennekään minään show-soittajana, vaan pikemminkin tarkan taustan tekijänä. Kaikki muusikot hoitivat hommansa musiikillisesti, mutta ei keikka nyt kuitenkaan mitään ”suurta urheilujuhlaa” ollut, pikemminkin kelpo kylätapahtuma. Oli se kuitenkin hienoa kuulla heidän esittävän Up to My Neck in Youn ja Rock´n´Roll Damnationin – nuo nuoruuden suuret suosikit. Jo pelkästään ne kaksi kappaletta pelastivat illan. Eivätkä muutkaan kappaleet aivan toivottomia olleet – kelpo rokkia kuitenkin. Olen nähnyt huonompiakin keikkoja, joten kannatti olla paikalla – tuskin he enää tänne tulevat.
Olisiko jopa niin, että kun AC/DC kävi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1977, niin tämä voi olla jopa viimeinen heidän jäsenen keikka Suomessa? Kummassakaan ei sitten kuitenkaan tainnut olla paljon yleisöä. Itselläni kaikki muut keikat tulikin katsottua paitsi tuo Kulttuuritalon keikka, joten monia hienoja muistoja Rudd on minulle jättänyt.
Settilista:
- The Other Side
- When I Get My Hands on You
- Lost in America
- Crazy
- Shot Down in Flames
- Sun Goes Down
- Up to My Neck in You
- No Right
- Repo Man
- Head Job
- Rock´n´Roll Damnation
Encore
- Forty Days
Jari Kaikkonen /CRS
Classic Rock Suomi Blog 
Vastaa