Arkisto kohteelle heinäkuu, 2013

Posted: heinäkuu 4, 2013 in Musiikkivinkit

Kanadalaisrokkareiden upea esikoinen

Heart:Dreamboat Annie

Wilsonin sisarusten Annin ja Nancyn luotsaama kanadalainen Heart on eräs kaikkien aikojen tasokkaimmista hardrockryhmistä. Kun yhtyeen nimeä kantaneesta, vuonna 1985 ilmestyneestä pitkäsoitosta muodostui menestys, moni luuli, että kyseessä oli uusi yhtye ja sen debyyttilevy. Tosi asiassa Heartilla oli jo tuolloin takanaan kymmenen vuoden ura musiikin parissa. Heartin esikoisalbumi teki nopeasti selväksi, että niin rokkaavien kuin akustisempien numeroiden osalta yhtyeen keskeisimpänä vaikuttajana voi eittämättä pitää Led Zeppeliniä.

Uransa alussa Wilsonin sisarukset olivat tyylilajinsa kera suhteellisen yksin; valtaosa pinnalla olleista naisartisteista, Carole King ja Joni Mitchell etunenässään edustivat laulaja/lauluntekijäosastoa. Dreamboat Annien biisistöstä kannattaa nostaa esiin etenkin radiosoitosta nauttimaan päässeet, rivakammat raidat tyyliin Magic Man, Sing Child sekä Crazy on You. Folkahtavamman tyylin huipentuma albumilla on myös yhtyeen debyyttisinglenä julkaistu How Deep It Goes. Nimiraidasta Dreamboat Annie tarjolla on kolme näkemystä, hieman yli minuutin kestoinen Fantasy Child-versio, varsinainen nimiraita sekä albumin päätteeksi lähes neliminuuttinen reprise. Akustisvoittoinen ja kekseliään psykedeelisen väliosan sisältävä Soul of the Sea tekee sekin tyylitajuisesti kunniaa suurelle esikuvalle. White Lightning & Wine on letkeästi rullaava ja vokaaliosuuksissaan revittelyäkin sisältävä raita.  (Love Me Like Music) I’ll Be Your Song jatkaa tyylikkäästi melodisen seesteisestä tyyliä. Sing Child edustaa rankkoine riffittelyineen ja sooloineen voimakkaimmin silkkaa hardrockia, mutta sisältää instrumentaatiossaan myös huilun. Selkeistä innoittajistaan huolimatta Heartilla, ensisijaisesti Wilsonin sisaruksilla oli itsenäinen, alusta asti tunnistettava visionsa, jota yhtye lähti kehittämään tyylikkäästi eteenpäin.

Yhtyeen kakkospitkäsoitto Little Queen sisälsi muun muassa sen tuotannon varhaisiin kulmakiviin kiistatta lukeutuvan klassikon Barracuda. 1980-luvun jälkimmäinen puolisko toi tullessaan miljoonamyyntiin yltäneet pitkäsoitot Heart, Bad Animals ja Brigade sekä These Dreamsin ja Alonen kaltaiset jättihitit. Viimeksi Heart on ollut esillä erinomaisine, originaalit tekijänsä aplodeihin ja aitoihin hymyihin kirvoittaneine Stairway to Heaven-covereineen.

Rokki-Pete

The Young Rascals:I

Posted: heinäkuu 4, 2013 in Musiikkivinkit

Blue-eyed soulin mestareiden debyytti

The Young Rascals:I

The Young Rascals (Eddie Brigati:laulu, Felix Cavaliere:urut/laulu, Gene Gornish:kitara ja Dino Danelli:rummut) edusti 1960-luvun puolivälissä blue eyed soulia liki pitäen tasokkaimmillaan. Vuosikymmenen loppupuolelle siirryttäessä yhtye laajensi musiikillista palettiaan ensisijaisesti psykedelian suuntaan. Young Rascalsin jäsenistä Brigati ja Cavaliere olivat jo vuosikymmenen alussa kuuluneet ensisijaisesti hitistään Peppermint Twist tunnettuun Joey Dee&The Starlightersiin ja teini-ikäinen jazzihme Danelli oli soittanut jopa Lionel Hamptonin orkesterin kanssa.

Young Rascalsin vuonna 1966 ilmestynyt esikoislevy painottui covereihin ja niiden joukossa oli jopa muutama soulstandardi. Levyn käynnistää revittelevä näkemys Larry Williamsin originaalina esittämästä ja Beatlesinkin coveroimasta rockpalasta Slow Down. Let’s Wait on sielukas, Eddie Brigatin intensiivisesti tulkitsema balladi ja jopa hienoisia gospelsävyjä sisältävä I Believe jatkaa tyylitajuisesti samalla linjalla. Niiden väliin sijoittuu pitkäsoiton ainoa omaa tuotantoa edustava esitys, pätevä popkappale Just A Little. B-puolen avaava rivakka Good Loving nousi kotikonnuilla aina listakärkeen. Näkemys Dylanin kirkkaimpiin klassikoihin lukeutuvasta Like A Rolling Stonesta jää kovassa seurassa kuriositeetiksi, mutta kyseessä oli sentään aikanaan varsin tuore näkemys aiheesta. I Ain’t Gonna Eat Out My Heart Anymore on kipakka Eddie Brigatin tulkitsema poppis ja Felix Cavaliere toimii solistina ärhäkillä Wilson Pickett-lainoilla Mustang Sally sekä In the Midnight Hour. Debyytillään Young Rascalsit loistivat ensisijaisesti tulkitsijoina, mutta erityisesti Felix Cavalieren taidot biisintekijänä pääsivät oikeuksiinsa vasta Young Rascalsin ja vuodesta 1968 lähtien Rascalsin myöhemmillä pitkäsoitoilla, joista erityisesti kannattaa mainita vuoden 1967 Groovin’ sekä vuonna 1969 ilmestynyt tupla-albumi Freedom Suite.

Hittikappaleista keskeisimpiä olivat Groovin’, With a Girl Like You, A Beautiful Morning sekä aina listaykköseksi noussut, Martin Luther Kingin ja Robert Kennedyn murhista tekstillisen ideansa napannut People got to Be Free.

Rokki-Pete