Arkisto kohteelle syyskuu, 2013

Remu : Andalusian muistelot‏

Posted: syyskuu 26, 2013 in Tiedotteet

Kauan odotettu suomenkielinen soololevy Remulta julkaistaan 27.9.2013

Andalusian Muistelot -albumilla Remu vie kuulijansa matkalle läpi kuumien öiden, savuisten baarien ja syntisten katujen. Musiikista löytyvät samat sävyt: lattarirytmejä, salsaa, tico-ticoa ja tangoa kapakkapianon ja flamencokitaran ryydittämänä.
Kaikki rokkikukkojen kantaisän jäljittelemättömällä tyylilllä ja asenteella tulkittuna.

Sävelet ja sanat jokaisessa biisissä Remun omaa käsialaa.
Levyllä soittavat muusikot ovat härkätaistelijoita parhaasta päästä:
Kassu Halonen – koskettimet
Kemal Achourbekov – piano
Anssi Nykänen – rummut
Raúl Otso Mannola – flamencokitara
Hombre Lampinen – kitara
Eerik Siikasaari – kontrabasso
Peter Loman – trumpetti

Helsinkiläinen hard rock bändi The Ragged Saints on solminut sopimuksen debyyttilevynsä ”The Sound Of Breaking Free” julkaisusta saksalaisen Power Prog levy-yhtiön kanssa. Levy julkaistaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 25.10.

”Levyn julkaisemisesta neuvoteltiin useamman levy-yhtiön kanssa. Saksalainen Power Prog oli heti kärkikahinoissa jo pelkästään omistajansa herrasmiesmäisyyden takia. Vielä kun ehdot saatiin kohdilleen kivuttomasti, niin eihän siinä montaa viikkoa tarvinnut miettiä. Helpotti kummasti kun saatiin julkaisija selville, ja loppu peleissä yllättävän helposti. Levyn biisit on onneksi muidenkin kuin oman äidin mielestä niin hyviä, että kiinnostusta oli useammalta taholta ja oli varaa olla valikoiva” kertoo kitaristi Tomi Julkunen. ”Power Prog itse asiassa ensin torppas meidän kun olimme heihin yhteydessä kesäkuun alussa. Pari kuukautta myöhemmin kuitenkin lähettivät meiliä, kyselivät kuulumisia ja tarjosivat sopimusta. Oli kuulemma jäänyt kaivelemaan mieltä eivätkä halunneet päästää meidän levyä livahtamaan näpeistään. Hyvä niin, en valita”.

”Saatiin myös samaan syssyyn itsellemme Rockstone Agency myymään keikkoja virallisesti eli koko paletti vaikuttaa nyt varsin pätevältä. Usko bändin musiikkiin on vahva ja ei ihan tän tyyppistä hard rockia hirveesti tällä haavaa kuule uusilta bändeiltä, vaikka kuulijakunta on salettiin laaja. Meidän musa osuu varmasti niihin, jotka ovat aikanaan Whitesnake ja Def Leppardia kuunnelleet. Ilman niitä trikoita ja mahdottoman komeit a tukkalaitteita toki. Antaa nuorempien hyvä runkosten heebojen hoitaa se puoli”.

Viime keväänä julkistetut promokappaleet on kuunneltavissa yhtyeen nettisivulla:

http://www.theraggedsaints.com/

Kokoonpano:

Laulu: Markku Kuikka

Kitara: Tomi Julku nen

Kitara: Toni Bite

Basso: Jukka Hoffrén

Rummut: Miikki Kunttu

Free:Tons of Sobs

Posted: syyskuu 17, 2013 in Klassikot, Levyarviot

Englantilaisen Freen vuoden 1968 debyyttialbumi Tons of Sobs edustaa yhtyeen bluesrocktyyliä selkeimmillään ja revittelevimmillään. Yhtyeen jäsenistä kitaristi Paul Kossoff ja rumpali Simon Kirke olivat soittaneet aikaisemmin bluesyhtyeessä nimeltä Black Cat Bones, solisti Paul Rodgersin varhaisempi yhtye oli Brown Sugar ja soittajista kaikkein nuorin ja joidenkin mielestä lahjakkain, eli basisti Andy Fraser oli ehtinyt muutaman kuukauden ajan olla mukana John Mayallin legendaarisessa Bluesbreakers-yhtyeessä. Nuoret lahjakkuudet, joista koko kvartetti oli alle parikymppisiä albumin levyttämisen aikoihin, saivat esikoisellaan aikaan kelpo jälkeä, vaikka esimerkiksi Paul Kossoffille kyse oli eräästä ensimmäisistä studiosessioista. Albumi alkaa ja päättyy levollisella raidalla Over the Green Hills, joka kuultiin koko komeudessaan vasta BBC-sessioissa tallennettuna näkemyksenä eräänä Tons of Sobsin remasteroidun version bonusraidoista. Worry on raaka ja ahdistavakin bluesrockraita, jonka instrumentaatiota hallitsee Kossoffin kitaroinnin lisäksi myös Andy Fraserin piano. Laadukas bluesrockteema jatkuu kappaleella Walk in My Shadow, joka saa kantaa kaikkien aikojen ensimmäisen Free-kappaleen kunniakasta titteliä. Tekstissään suhteellisen suorasukainen Wild Indian Woman on sulavammin svengaava raita. Covereista bluesrevittely Going Down Slow kärsii jopa hienoisesta ylipituudesta, mutta Albert Kingin versiona todennäköisesti tunnetuimmaksi tulleesta The Hunterista muodostui myös Freelle todellinen keikkastandardi. Omasta tuotannosta erinomaisesti rullaava I’m A Mover kuuluu Tons of Sobsin tunnetuimpaan antiin. Tummasävyinen, myös tekstissään bluesia huokuva Moonshine, jonka sävellystyöhön Paul Kossoff tavanomaisesta poiketen osallistui,  on kenties Freen esikoisen paras raita ja päätöskappale Sweet Tooth onnistunut jamittelunumero.

Freen muuhun tuotantoon verrattuna Tons of Sobs on yhtyeen raskain albumi ja tarjoaa kaivattavaa vastakohtaisuutta esimerkiksi sinänsä varsin onnistuneen Highwayn huomattavaan hituripainotteisuuteen.

Rokki-Pete

Vanilla Fudge:Rock & Roll

Posted: syyskuu 17, 2013 in Klassikot, Levyarviot

 

New yorkilainen Vanilla Fudge – yhtye muistetaan ensisijaisesti psykedeelisistä ja orginaaleihin verrattuna hidastetuista ja suorastaan rönsyilevästi sovitetuista coverversioistaan, joihin lukeutuvat esimerkiksi Beatlesin Eleanor Rigby ja Ticket to Ride, Nancy Sinatran ja Lee Hazlewoodin Some Velvet Morning sekä tunnetuimpana lyhennettynä singleversiona melkoiseksi hitiksi osoittautunut Supremesin You Keep Me Hangin’ on. Viimeisellä 60-lukuisella pitkäsoitollaan, vuonna 1969 ilmestyneellä ja klisheisesti nimetyllä Rock & Rollilla kosketinsoittaja Mark Stein, rumpali Carmine Appice, basisti Tim Bogert ja kitaristi Vinnie Martell ylsivät kenties vahvimpaan kokonaisuuteensa. Musiikillisesti yhtyeen voi kyseisellä albumilla todeta edustaneen omien kappaleidensa osalta jo silkkaa hardrockia. Covervoittoisuudestaan huolimatta Vanilla Fudge onnistui viimeisellä pitkäsoitollaan nimenomaan omassa tuotannossaan.

Rock & Rollin huippuhetkiin lukeutuvatkin räjähtävä avausraita Need Love, ykköspuoliskon päättävä hieman maltillisempi hardrockpala Street Walking Woman sekä suoranaisia gospelsävyjä tavoittava Lord in the Country. Gerry Goffinin ja Carole Kingin aarreaitasta napattu I Can’t Make It Alone versioidaan tutulla psykedeelisellä otteella ja ennen muuta Dusty Springfieldin näkemyksenä tuttu The Windmills of Your Mind saa osakseen todella intensiivisen tulkinnan. Päätösraita, Rudy Clarkin käsialaa oleva If You Gotta Make A Fool of Somebody lukeutuu parhaisiin kappaleesta tehtyihin näkemyksiin. Rock & Rollin coverversiot edustavat selkeämmin Vanilla Fudgen vanhaa perustaa, mutta albumin omat sävellykset ovat siinä määrin tasokkaita, että voi vain arvailla, kuinka laadukas levy Vanilla Fudgen 60-lukuisesta joutsenlaulusta olisi tullut, jos se olisi koostunut pelkästään omasta tuotannosta. Carmine Appicen ja Tim Bogertin Cactus-yhtye vei toki ansiokkaasti Vanilla Fudgen loppuaikojen ideaa eteenpäin, mutta jossakin määrin suoremman musiikillisen ilmaisun kera.

Rokki-Pete