Yhdysvalloissa 5. lokakuuta ja Britanniassa 23. lokakuuta 1970 Atlantic Recordsin julkaisemana ilmestynyt Led Zeppelin III on brittirockin dinosauruksiin lukeutuvan yhtyeen kolmas studioalbumi. Sen kappaleet nauhoitettiin hyödyntämällä Rolling Stones Mobile Studiota, Headley Grangea, Hampshiressa sekä Lontoon Olympic-studioita. Mainittu albumi merkitsi osaltaan yhtyeen musiikin kypsymistä tyylillisen painopisteen siirtyessä lähemmäksi folkrockia ja akustisia soundeja. Mainittu linjanmuutos yllätti sekä kriitikoita että diggareita ja ilmestymisaikanaan Zeppelinin kolmosalbumi sai ristiriitaisen vastaanoton. Myöhemmin kyseinen pitkäsoitto on tunnustettu erääksi yhtyeen tuotannon kulmakivistä ja eräänlaiseksi käännekohdaksi Zeppelinin musiikissa.
Vaikka akustisia kappaleita oli kuultu myös yhtyeen edellisillä albumeilla, Led Zeppelin III osoitti yhtyeen kykenevän siirtymään laajemmalle musiikilliselle alueelle, kuten folkiin. Jimmy Page ja Robert Plant sävelsivät suuren osan albumin kappaleista 1700-luvulla rakennetussa kartanossa Gwynedissä, Walesissa Zeppelinin Yhdysvaltain-kiertueen jälkeen. Musiikilliseen suunnanmuutokseen vaikutti osaltaan myös se, ettei työskentelytilaksi valitussa paikassa ollut juoksevaa vettä eikä sähköä. Kun kaksikko oli saanut uudet kappaleet valmiiksi, basisti John Paul Jones ja rumpali John Bonham liittyivät mukaan East Hampshiren Headley Grangessa tapahtuneisiin harjoituksiin. Healey Grangen rento ilmapiiri oli yhtyeelle miellyttävänä vaihtoehtona tavanomaiselle studiolle. Kesä-heinäkuuhun 1970 ajoittuneet äänitykset tapahtuivat Healey Grangen lisäksi Lontoossa Olympic-studioilla. Heinäkuussa tehtiin vielä joitakin nauhoituksia Island Recordsin uusilla studioilla Lontoon Notting Hillissä. Miksaus tapahtui elokuussa Ardent-studioilla, Memphisissä Zeppelinin kuudennen Yhdysvaltain-kiertueen aikaan. Pagen tuottaman albumin insinööreinä olivat Andy Johns ja Terry Manning. Samoissa äänityksissä nauhalle tarttui myös kuusi myöhemmin julkaistua kappaletta. Poor Tom pääsi mukaan vuonna 1982 ilmestyneelle albumille Coda ja Bron-Yr-Aur vuonna 1975 ilmestyneelle klassikkostatuksen saavuttaneelle tupla-albumille Physical Graffiti. Hey Hey What Can I Do ilmestyi jo niin ikään vuonna 1970 kolmosalbumilta poimitun singlen Immigrant Song b-puolella. Myöhemmin se pääsi myös mukaan vuonna 1990 ilmestyneelle ensimmäiselle box-setille ja vuonna 2015 julkaistulle Codan deluxe-editionille. St. Tristan’s Sword, Jennings Farm Blues ja Key to the Highway/Trouble in Mind julkaistiin vuonna 2014 kolmosalbumin deluxe-versiolla. Folkvaikutteissaan Led Zeppelin III miellytti myös progediggareita, jotka eivät olisi kuunnelleet yhtyeen rock- ja bluespainotteista tuotantoa.
Led Zeppelin III:lla muuttui myös yhtyeen laulunkirjoitusdynamiikka. Pagen aikaisemmilla albumeilla hallitsevasta asemasta siirryttiin demokraattisempaan tilanteeseen, jossa muut yhtyeen jäsenet vaikuttivat kokonaisuuteen omilla sävellyksillään ja ideoillaan. Kyseinen menetelmä tuli jatkumaan myös yhtyeen myöhäisemmissä äänityksissä. Led Zeppelin III sisältää kaksi yhtyeen keikkaohjelmiston standardeiksi muodostunutta kappaletta. Viikinkiaiheiseen Immigrant Songiin idean oli antanut yhtyeen tuossa vaiheessa tuore keikka Islannissa. Hidas blueskappale Since I Have Been Loving You sisältää yhtyeen jäsenten välistä sielukasta soittoa ja se korvasi I Can’t Quit You Babyn yhtyeen livekeikkojen bluesnumerona. Since I Have Been Loving Youn studioversiossa kuullusta kitarasoolosta tuli myös osansa kappaleen live-esityksiä. Rocksivalluksiin Zeppelinin kolmosalbumilla lukeutuvat Celebration Day ja Out on the Tiles. Akustista tuotantoa edustavat a-puolen itämaisvaikutteinen Friends ja täysin akustisesti toteutetulla b-puolella nousee erityisesti esiin biisikolmikko Bron-Y-Aur-Stomp, Tangerine ja That’s The Way, joista viimeksi mainittu oli Pagen mukaan Plantin läpimurto edelleen kehittyvänä lyriikoidenkirjoittajana. Gallows Pole on uusi sovitus traditionaalista folkkappaleesta The Maid Freed from the Gallows. Pitkäsoiton päätöskappale Hats off to (Roy) Harper oli omistettu yhtyeen aikalais- ja ystävämuusikolle Roy Harperille. Mainittu kappale kunnioitti hänen työtään ja osoitti osaltaan yhtyeen juurten olevan akustisessa musiikissa. Led Zeppelin III:n vastaanottamat negatiiviset arviot vaikuttivat Pageen niin paljon, ettei hän antanut haastatteluja puoleentoista vuoteen albumin julkaisun jälkeen. Albumista tuli kuitenkin kaupallinen menestys, vaikka se myikin edeltäjiään niukemmin. Billboardin listalla Led Zeppelin oli kärkisijalla neljän viikon ajan. Yhtyeen kotimaassa albumi nousi suoraan listaykköseksi ja piti paikkansa kolmen viikon ajan.
Vuoteen 1999 mennessä Led Zeppelin III oli myynyt kuusinkertaisesti platinaa ja vuonna 2014 albumista julkaistu Deluxe-versio nousi sekin Billboardin top teniin.
Rokki-Pete
Classic Rock Suomi Blog 
Vastaa