Fanny:Fanny Hill (1972)

Helmikuussa 1972 ilmestynyt Fanny Hill on yhdysvaltalaisen rockyhtyeen Fannyn kolmas albumi. Abbey Roadin studioilla Lontoossa nauhoitettu pitkäsoitto saavutti Billboardin listalla sijan 135. Singleformaatissa siltä julkaistiin Marvin Gaye-cover Ain’t That Peculiar, joka saavutti sijan 85. Vuoden 1971 loppuun mennessä originaalissa lineupissaan Millingtonin sisaruksista Jean (basso/laulu) ja June (kitara/laulu), Nickey Barcleystä (koskettimet/laulu) ja Alice de Buhrista (rummut/laulu) muodostunut Fanny oli ehtinyt saavuttaa kaupallista menestystä yhtyeen kakkosalbumi Charity Ballin nimikappaleen noustua Billboardin listalla top 40:n hännille. Richard Perryn tuottamalla Fanny Hillillä ääni-insinöörinä vaikutti Beatlesin kanssa yhteistyötä tehnyt Geoff Emerick. The Rolling Stones-henkisellä Borrowed Timella ja muutamalla muulla albumin raidoista kuultiin  Stonesin taustamuusikoita Bobby Keysiä ja Jim Pricea. Marvin Gayen ohjelmistosta löydetty Ain’t That Peculiar oli sovitettu sisältämään latinalaisvaikutteista perkussio-työskentelyä ja June Millingtonin slidekitarasoolon. Fanny Hillin toinen coverkappale on Beatlesin vuoden 1969 ohjelmistosta poimittu ja lyriikoidensa osalta hienoisesti muutettu Hey Bulldog.  Edeltäjänsä Charity Ballin tavoin kyseessä on varsin monipuolinen albumikokonaisuus, jonka skaala vaihtelee Blind Alleyn ja Rock Bottom Bluesin kaltaisista rankemmista rypistyksistä Think About the Childrenin, You’ve Got a Homen ja The First Timen edustamaan tyylitajuiseen balladiosastoon. Slovareista Fanny Hillin huipentuma on silti Nickey Barclayn sävellystuotantoa edustava ja jopa progressiivisia sävyjä tavoittava Knock on My Door, josta Fanny taltioi myös varsin onnistuneen liveversion esiintyessään vuonna 1972 Beat Clubissa Saksassa. Yhtyeen edellisen vuoden marraskuussa Beat Clubissa soittama 35 minuutin konsertti on saavuttanut suorastaan klassikon aseman. Alun perin Reprise Recordsin julkaisemasta Fanny Hillistä julkaistiin vuonna 2015 Real Gone Recordsin ansiosta laajennettu cd-versio, joka sisältää originaalin albumin lisäksi muun muassa outtakeseja. Rolling Stonessa albumista julkaistiin tuoreeltaan myönteinen arvio, jossa korostettiin Fannyn musiikin elämäniloisuuden harvinaislaatuisuutta. Robert Christgaun Fanny Hillistä laatima arvio albumista oli ristiriitaisempi. Hänen kritiikkinsä kohdistui ensisijaisesti albumin coverbiiseihin.  

Rokki-Pete

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: