Jefferson Airplane:Crown of Creation (1968)

Syyskuussa 1968 julkaistu Crown of Creation on sanranciscolaisen rockyhtyeen Jefferson Airplanen neljäs studioalbumi. Mainitulla pitkäsoitolla yhtye kehitti eteenpäin psykedeelistä tyyliään edelleen eteenpäin edeltävään albumiinsa After Bathing at Baxter’s verrattuna. Yhtye yhdisti sähköiseen rockiinsa tekstiensä hienoisia elementtejä tieteiskirjallisuudesta. Suurimmassa osassa tekstejään Airplane käsitteli hippieetosta, vasemmistolaista politiikkaa ja sodanvastaisia viestejä. Niinpä Airplanen soundia ei voinut pitää erityisen kaupallisena eikä yhtyeellä ollut useita suuria singlemenestyksiä. Tyylillisesti Crown of Creation tuli merkitsemään Jefferson Airplanen psykedeelisen ilmaisun huipentumaa. Sitä seuranneella pitkäsoitollaan Volunteers yhtye hyödynsi voimakkaammin vaikutteita countrysta ja hardrockista. Vaikka Crown of Creationista ei muodostunut Airplanen suurinta menestysalbumia, pitkäsoitto nousi Billboardin listalla kuudenneksi ja saavutti lopulta kultalevyn. Singleformaatissa albumilta julkaistiin ennakkomaistiaisena jo samaisen vuoden huhtikuussa kappale Greasy Heart, josta muodostui pieni hitti. Vaikka Crown of Creationista muodostui top ten-menestys, on pitkäsoitto jäänyt ainakin jossakin määrin aliarvostetuksi Airplanen diskografiassa. Ennen äänityksiä Airplane oli saanut managerinsa ja promoottorinsa Bill Thompsonin vuokraamaan yhtyeelle laajan huoneiston 2400 Fulton Streetiltä läheltä San Franciscon Golden Gate-siltaa. Nimillä The Airplane ja The Mansion tunnetun huoneiston kellarissa sijaitsi äänitysstudio. Yhtyeestä tuli tiukka yhteisö ja suuri osa sävellystyöstä tapahtui sen uudessa päämajassa. Yksilöiden muodostama yhdistelmä jatkoi kokeilunhalua ja visionäärisiä lyyrisiä sävellyksiä, jotka tekivät Airplanesta oman merkittävän osansa San Franciscon psykedeelistä rockskeneä. Kaikki yhtyeen jäsenet ottivat osaa albumin kappaleiden kirjoitustyöhön.

Crown of Creation pyrki olemaan Airplanen jäsenten henkilökohtainen kannanotto kaupallisuuteen, rikollisuuteen ja ikääntymiseen sen boheemin erillisalueen, johon San Francisco tuohon aikaan yhdistettiin, kasvoilla. Äänitykset alkoivat alkuvuodesta 1968 ja jatkuivat kesällä RCA – studioilla. Siellä yhtye hyödynsi vääristettyjä ääniefektejä ja kitaraosuuksia sekä päällekkäisäänityksillä rikastettuja raitoja. Tyylillisesti kyseessä oli yhtyeen siihen mennessä erottuvin albumikokonaisuus. Se sisälsi kaiken yhtyeen aikaisemmin kokeileman viimeiseen saakka vietynä. Mukana oli Airplanen keikoilta tutuksi tulleita kitarajameja ja Surrealistic Pillow – pitkäsoitolle tunnusomaisia folkelementtejä. Yleisesti kyseessä oli selkeästi After Bathing at the Baxtersia tiukemmin rakennettu albumi. Monimutkaiset ja hienostuneet sovitukset selittivät osaltaan, miksei Jefferson Airplanella juurikaan ollut singlehittejä. Albumilla vieraili useita muusikoita, joista mainittakoon David Crosby, Bill Goodwin ja Bill Davis. Äänitykset tehtiin konserttien ja tv-esiintymisten välillä. Solisti Grace Slickin kirjoittama kappale Lather kertoo rumpali Spencer Drydenin ikääntymisestä 30-vuotiaaksi. Kappale heijastaa niitä vaikeuksia, joita vanheneminen nuorisokulttuurissa aiheuttaa. Avautuvan melodian ja sointukulun myötä nuori mies kohtaa tekstissä vanhenemisen yhteiskunnalliset paineet. Kappaleen ääniefektit liittyvät sen tekstiin. Kitaristi Paul Kantnerin ja solisti Marty Balinin käsialaa oleva In Time edustaa akustisine kitaroineen albumin lempeintä antia. Se on myös varsin pätevä esimerkki yhtyeen lauluharmonioista. David Crosbyn käsialaa oleva Triad on Crown of Creationin kappaleista ainoa, jonka säveltämiseen kukaan yhtyeen jäsenistä ei ole osallistunut. Crosbyn yhtye The Byrds piti kahden naisen ja miehen välisestä suhteesta kertovaa kappaletta riskialttiina, mutta Slickin tulkinta akustisesta balladista ei jättänyt arvailuja.

Jack Casadysta oli kehittynyt eräs arvostetuimmista basisteista ja kappaleessa Star Track hän hyödynsi wah wah – pedaalia. Crown of Creationin kaikista kappaleista juuri mainitussa instrumenttien välinen vuorovaikutus on kaikkein kauaskantoisinta. Kappaleen sointuvaihdokset ovat velkaa Gary Davisin kappaleelle Death Don’t Have No Mercy. Rakkautta, elämää ja aikaa koskevia teemoja käsitellään myös humoristisessa kappaleessa Share a Little Joke. Pitkäsoiton ykköspuolen päättää lyhyt instrumentaalikappale Chushingura. Kyseessä on eräs ensimmäisistä elektronista musiikkia edustaneista kappaleista rockalbumilla. Kakkospuolen avaava If You Feel muistuttaa tyylillisesti yhtyeen kahden ensimmäisen pitkäsoiton folkrockia. Kappaleen lauluosuuksia täydennetään wah wah – pedaalilla. Kantnerin käsialaa oleva pitkäsoiton nimikappale on eräs hänen keskeisimmistä sävellyksistään Airplanelle. Se julkaistiin myös albumin toisena singlenä. Kappaleen teksti oli saanut vaikutteita tieteiskirjasta The Crysalids. Ice Cream Phoenix edustaa Airplanen repertuaarissa jotakin täysin uutta. Slickin syvälliset lauluosuudet ovat oma keskeinen osansa kappaletta, joka kuvaa halua olla hyväksytty tavalla, jolla yksilö havaitaan ilman muutoksen vaatimusta. Kyseessä on eräs Crown of Creationin harvoista kappaleista, jossa keskitytään vokaaliharmonioiden laajuuteen instrumentaation moninaisuuden sijaan.

Pitkäsoiton ensimmäinen singlejulkaisu Greasy Heart jatkaa sosiaalista kommentaatiota Ice Cream Phoenixin tapaan, mutta mainitussa kappaleessa Slick on ainoa solisti. Slickin laulusuoritusta Greasy Heartissa on pidetty hänen parhaanaan Somebody to Loven ohella. Kappaleen teksti, joka kertoo teeskentelevistä huijareista ja runsaasta meikinkäytöstä itsensä todellisen minän piilottamiseksi, on tulkittavissa heijastamaan Slickiä itseään. Pitkäsoiton päätöskappale The Houseon Pooneil Corners on tummasävyinen ja sen teksti heijastaa vuoden 1968 traumaattisia tapahtumia, kuten Robert Kennedyn, joka oli harvoja Airplanen hyväksymiä poliitikkoja, murhaa. Raakoine kitarariffeineen kappaleen voi tulkita heijastaneen sitä ankeutta ja pelkoa, jota yhtye koki aikakauden konflikteja kohtaan. Samantyyppisiä teemoja käsiteltiin Crown of Creationin edeltäjän After Bathing at the Baxter’sin kappaleessa Ballad of You and Me and the Pooneil. Crown of Creation oli Jefferson Airplanen viimeinen myös monoversiona julkaistu albumi. Vaikka siltä julkaistut singlet eivät juuri menestyneet, albumien osalta yhtyeen suosio oli selkeästi merkittävämpi ja FM- Radiossa soineiden Airplanen albumiraitojen ja jopa kokonaisten pitkäsoittojen ansiosta yhtye säilytti ansaitsemansa arvon. Crown of Creationin cd-versio ilmestyi elokuussa 2003. Mukana oli neljä bonuskappaletta, näiden joukossa Frank Zappan ja Slickin yhteistyötä edustava Would You Like a Snack? sekä ennenjulkaisematon kahdeksanminuuttinen The Saga of Sidney Spacepig. Extroissa on lisäksi mukana piiloraita Candy Man.

Rokki-Pete

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: